toki Sankita
lipu ni li lipu pi pona mute. |
| toki Sankita
संस्कृत (Saṃskṛta-) | |
|---|---|
| kalama | [sə̃skɹ̩t̪əm] |
| ma | ma Palata |
| mute jan | jan wan ale mute mute wan ale mute luka luka luka[nnp] (tenpo sike nanpa mute ale wan (2001 kepeken nasin nanpa pona)) |
| kulupu toki | Palata Elopa |
| nasin sitelen | nasin sitelen Tewanakali nasin sitelen Lasina |
| nanpa toki | |
| ISO 639-1 | sa |
| ISO 639-2 | san |
| ISO 639-3 | san |
| Glottolog | sans1269 |
| toki li ni lukin | |
| toki pi ken jan pi ma ale [lipu tan] | |
| |
toki Sankita li toki lon ma Palata lon tenpo pini. tenpo ni la, ona li toki mama pi jan ala. taso, ona li suli tawa nasin sewi Intu tawa nasin kulupu jan pi ma Palata. tan ni la, ona li pana e ijo mute tawa toki mute lon poka pi ma Palata. jan li kepeken sitelen mute tawa toki Sankita. taso tenpo ni la, jan li kepeken mute sitelen Tewanakali e sitelen Lasina tawa sitelen ante. nasin sewi Intu la jan sewi Pama li pali e toki Sankita. tenpo ni la jan mute li ken toki kepeken toki ni.
nasin sitelen
[o ante | o ante e toki ilo]nasin sitelen mute mute li ken sitelen e toki Sankita. jan li ken sitelen e toki Sankita lon nasin sitelen Tami lon nasin sitelen ante mute.

sitelen majuna[nimi]
[o ante | o ante e toki ilo]| nasin sitelen Lasina | sitelen Kuta | sitelen Sitan | sitelen Kusila | sitelen Nakali | sitelen Lankana | sitelen Tewanakali |
|---|---|---|---|---|---|---|
| a | ||||||
| ā | ||||||
| i | ||||||
| ī | ||||||
| u | ||||||
| ū | ||||||
| ṛ | ||||||
| e | ||||||
| ai | ||||||
| o | ||||||
| au | ||||||
| k | ||||||
| kh | ||||||
| g | ||||||
| gh | ||||||
| ṅ | ||||||
| c | ||||||
| ch | ||||||
| j | ||||||
| jh | ||||||
| ñ | ||||||
| ṭ | ||||||
| ṭh | ||||||
| ḍ | ||||||
| ḍh | ||||||
| ṇ | ||||||
| t | ||||||
| th | ||||||
| d | ||||||
| dh | ||||||
| n | ||||||
| p | ||||||
| ph | ||||||
| b | ||||||
| bh | ||||||
| m | ||||||
| y | ||||||
| r | ||||||
| l | ||||||
| v | ||||||
| ś | ||||||
| ṣ | ||||||
| s | ||||||
| h |
↑
sitelen Tewanakalai li jo e ante. mama pi sitelen
li sitelen
, mama pi sitelen
li sitelen
, mama pi sitelen
li
, mama pi sitelen
li sitelen
. nasin ante pi sitelen
en nasin ante pi sitelen
en nasin ante pi sitelen
en nasin ante pi
li sama sitelen lon nasin sitelen ante. ken la tenpo kepeken pi nasin sitelen Kuta li lon tenpo suli nanpa 4 li lon tenpo suli nanpa luka. kon pi nimi Kutila (Kusila) li sijelo mute li kepeken lon tenpo suli nanpa 6 tawa tenpo suli nanpa 10 li mama pi nasin sitelen Tewanalaki pi nasin sitele Panla[1].
tenpo pini
[o ante | o ante e toki ilo]
toki Sankita li toki lon kulupu toki Palata Elopa li lon kulupu toki Palata Ilan, ona en toki Ilan majuna en toki Aweta li jo e linluwi[nimi] mama[2]. kulupu toki Palata Elopa la ona li toki pi kulupu Saten, ona en toki Elena li jo e nasin ante kalama sama.
lipu nanpa wan lon toki Sankita li lipu Likiweta li tan ma Punsapi li tan tenpo insa pi tenpo sike ale sinpin nanpa mute. jan li ken ala alasa e lipu pi tenpo sinpin mute, taso jan sona li pilin e ni: jan li pana e sona kepeken toki Sankita li kepeken toki, ni li suli tawa nasin sewi[3].
jan li wile sona e ante pi toki Sankita la jan li ken lukin e lipu mute ni: lipu Samaweta en lipu Jasuweta en lipu Atawaweta en lipu Pamana en lipu Upanisa. sewi pi toki ni li lon, toki Sankita li ante ala li sama ala toki meso[nimi] ante[4].
lipu pi nasin toki pi toki Sankita pi majuna[nimi] nanpa wan li lipu Atatejawi tan jan Panini lon tenpo sike ale sinpin nanpa tu tu. lipu ni li lon tan wan e nasin toki pi toki Sankita.
toki Sankita li toki meso ala li nasin toki sewi li nasin toki pona. ma Palata majuna la jan sewi taso li ken kama sona e toki Sankita.
toki Sankita Weta vsn
[o ante | o ante e toki ilo]toki Sankita pi jan Panini li nasin ante pi toki Sankita Weta. jan sona mute la toki Sankita pi jan Panini en toki Sankita Weta en toki Sankita majuna li nasin pi sama ala pi toki Sankita, ona mute li jo e ijo sama, taso kalama en nimi en nasin toki li jo e ante, jan sona li ken sona lili e toki Sankita Weta. toki Sankita Weta li toki pi ijo Weta, lipu pi toki Sankita Weta li jo e toki pona mute tawa jan sewi e ijo pi nasin sewi, ona mute li lipu pi majuna nanpa wan pi nasin sewi Intu. jan pi sona toki la lipu Likiweta li majuna nanpa wan li lon toki Sankita Weta, tenpo sinpin la jan li toki e ijo pi lipu Likiweta, tenpo monsi la jan li sitelen e ijo pi lipu Likiweta. lipu Upanisa li pini pi toki Sankita Weta, toki Sankita li kama toki nanpa tu lon kama sona en nasin sewi tan toki nanpa wan lon kama sona en nasin sewi. ni li pana e open pi toki Sankita majuna.
toki Sankita majuna cls
[o ante | o ante e toki ilo]tenpo pini la, toki Sankita li ante mute e ma Asija pi poka seli e ma Asija insa e ma Asija pi poka seli pi kama suno e ma Asija pi poka kama suno[5]. toki Sankita majuna li suli mute, jan li ken alasa e ona lon lipu Lamajana en lipu Makapalatan. lipu ni la toki Sankita majuna lon lawa pi jan Panini ala, jan sona pi mute lili li pilin e ni: toki meso li ante e toki Sankita. jan sona li pana e nimi ni tawa ni: ārṣa (kon: ijo tan sewi). ma pi mute lili la, nasin toki pi toki Sankita majuna li kama meso li kama sewi ala. jan sona li pana e nimi toki Sankita pi nasin sewi Puta tan ni: ken la sitelen pi nasin sewi Puta li sitelen lon toki meso taso jan li pana e ijo lili pi toki Sankita li pali e toki sin.
jan Tewali la, toki Sankita li jo e kipisi tu tu li ni: paścimottarī (poka lete pi weka suno) en madhyadeśī (insa) en pūrvi (poka pi kama suno) en dakṣiṇī (poka seli).
kama sona lon ma Elopa
[o ante | o ante e toki ilo]ma Elopa la jan Anki Ko (Heinrich Roth) en jan Jowan En Anleteb (Johann Ernst Hanxleden) li open e kama sona pi toki Sankita. tenpo monsi la jan Wilijan Son li alasa e kulupu toki Palata Elopa tan kama sona pi toki Sankita. ante la, kama sona pi toki Sankita li pana pona e kama sona lon tenpo pini toki pi ma Elopa.
tenpo suno nanpa tu pi tenpo mun nanpa tu pi tenpo sike nanpa 1786 la kulupu Asija (Asia Society) li lon ma tomo Kokata, jan Wilijan Son li toki e ni:
"tenpo ale la, toki Sankita li jo ala e pakala, ona li sama ni la toki Elina en toki Lasina li meso, taso nasin toki en nasin pi nimi pali la ona mute li sama, ni li nasa ala. toki tu wan ni li sama mute, jan mute pi sona toki li kama sona e toki tu wan ni la ona li pilin e ni: toki tu wan ni li jo e tan sama li tan toki moli wan. tan sama la, mi mute li jo e tan pi mute ala li ken pilin e ni: toki Kote en toki Ke li jo e nimi ante taso toki Sankita en ona tu li jo e tan sama. ken la toki Ilan li lon kulupu toki ni kin."
kalama
[o ante | o ante e toki ilo]ni li kalama ale kepeken nasin IAST:
a ā i ī u ū ṛ ṝ ḷ ḹ e ai o au ṃ ḥ k kh g gh ṅ c ch j jh ñ ṭ ṭh ḍ ḍh ṇ t th d dh n p ph b bh m y r l v
kalama lili
[o ante | o ante e toki ilo]| sitelen lili | lon poka pi sitelen suli | nasin IAST (lipu Wikipesija pi toki Inli: International Alphabet of Sanskrit Transliteration) | IPA | toki Inli la | toki pona la |
|---|---|---|---|---|---|
| अ | a | /ə/ (anu /ɐ/) | about(anu bunny) | ala | |
| आ | ा | ā | ɑː/ | father(ma Juke) | ala |
| इ | ि | i | /i/ | bead | i |
| ई | ी | ī | /iː/ | feet | i (tawa tenpo suli) |
| उ | ु | u | /u/ | boot | u |
| ऊ | ू | ū | /uː/ | cool | u (tawa tenpo suli) |
| ऋ | ृ | ṛ | /ɻ/ | burl | ala |
| ॠ | ॄ | ṝ | /ɻː/ | ||
| ऌ | ॢ | ḷ | /ɭ/ | ||
| ॡ | ॣ | ḹ | /ɭː/ | ||
| ए | े | e | /eː/ | face (ma Sukosi) | e (tawa tenpo suli) |
| ऐ | ै | ai | /ai/(anu /əi/) | bite | ala |
| ओ | ो | o | /oː/ | pole (ma Sukosi) | o (tawa tenpo suli) |
| औ | ौ | au | /au/(anu /əu/) | now | ala |
kalama suli
[o ante | o ante e toki ilo]| selo uta Ōshtya |
selo uta en kiwen uta Dantōshtya |
kiwen uta Dantya |
palisa uta li kama palisa ala Mūrdhanya |
sewi kiwen Tālavya |
kiwen ko Kanthya |
monsi uta | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| pini Sparśa |
pana kon ala Alpaprāna |
p प [p] | b ब [b] | t त [t] | d द [d] | ṭ ट [ʈ] | ḍ ड [ɖ] | c च [c͡ç] | j ज [ɟ͡ʝ] | k क [k] | g ग [g] | |||
| pana e kon Mahāprāna |
ph फ [pʰ] | bh भ [bʱ] | th थ [tʰ] | dh ध [dʱ] | ṭh ठ [ʈʰ] | ḍh ढ [ɖʱ] | ch छ [c͡çʰ] | jh झ [ɟ͡ʝʱ] | kh ख [kʰ] | gh घ [gʱ] | ||||
| nena Anunāsika |
m म [m] | n न [n] | ṇ ण [ɳ] | ñ ञ [ɲ] | ŋ ङ [ŋ] | |||||||||
| sama kalama lili Antastha |
v व [ʋ] | y य [j] | ||||||||||||
| poka sijelo pi kalama lili ala Drava |
l ल [l] | r र [r] | ||||||||||||
| pini lili Ūshman |
s स [s] | ṣ ष [ʂ] | ś श [ʃ] | ḥ ः [h] | h ह [ɦ] | |||||||||
nasin toki
[o ante | o ante e toki ilo]nimi ante jan
[o ante | o ante e toki ilo]toki Sankita la nimi ante jan ni li lon:
| ijo pana | ijo pana en ijo lanpan | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| wan | tu | mute | wan | tu | mute | ||
| meso | nanpa wan | mi | vás | más | é | váhe | máhe |
| nanpa tu | si | thás | thá | sé | ā́the | dhvé | |
| nanpa tu wan | ti | tás | ánti anu áti | té | ā́te | ánte anu áte | |
| ante | nanpa wan | am | vá | má | í anu á | váhi | máhi |
| nanpa tu | s | tám | tá | athā́s | ā́thām | dhvám | |
| nanpa tu wan | t | tā́m | án anu ús | tá | ā́tām | ánta anu áta anu rán | |
| pini pali | nanpa wan | a | vá | má | é | váhe | máhe |
| nanpa tu | tha | áthus | á | sé | ā́the | dhvé | |
| nanpa tu wan | a | átus | ús | é | ā́te | ré | |
| o | nanpa wan | āni | āva | āma | āi | āvahāi | āmahāi |
| nanpa tu | dhí anu hí anu ante | tám | tá | svá | ā́thām | dhvám | |
| nanpa tu wan | tu | tā́m | ántu anu átu | tā́m | ā́tām | ántām anu átām | |
nasin meso li lon nasin pi toki meso en nasin pi tenpo kama. nasin ante li lon nasin pi pali pini ala li lon nasin pi pali ken li lon nasin pi pali ken lon tenpo pini li lon nasin wile. nasin "o" li lon tenpo ni: ijo ante "o" pali tan wile pi ijo wan. nasin pi pini pali li lon nasin pi pini pali.
nanpa
[o ante | o ante e toki ilo]wan tawa luka luka:
- éka-
- dvá-
- trí-
- catúr-
- páñcan
- ṣáṣ
- saptán
- aṣṭá
- návan
- dáśan
wan en tu en tu wan en tu tu taso li jo e ante.
| tu wan | tu tu | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| mije | unpa ala | meli | mije | unpa ala | meli | |
| ijo pana | tráyas | trī́ṇi | tisrás | catvā́ras | catvā́ri | cátasras |
| ijo lanpan | trīn | trī́ṇi | tisrás | catúras | catvā́ri | cátasras |
| ilo | tribhís | tisṛ́bhis | catúrbhis | catasṛ́bhis | ||
| ijo lanpan nanpa tu | tribhyás | tisṛ́bhyas | catúrbhyas | catasṛ́bhyas | ||
| weka | tribhyás | tisṛ́bhyas | catúrbhyas | catasṛ́bhyas | ||
| pi | triyāṇā́m | tisṛṇā́m | caturṇā́m | catasṛṇā́m | ||
| lon | triṣú | tisṛ́ṣu | catúrṣu | catasṛ́ṣu | ||
sitelen
[o ante | o ante e toki ilo]योगः चित्त-वृत्ति-निरोधः
ante toki:
nasin Joka li lawa e ante pilin.
रूपं शून्यता शून्यतैव रूपम्
ante toki:
ijo li ala, ala li ijo.
wawa
[o ante | o ante e toki ilo]ma Palata
[o ante | o ante e toki ilo]tenpo sike nanpa 1991 la jan 49,736 li toki kepeken toki Sankita lon ma Palata, jan li ken kama sona e toki Sankita li ken kute e toki Sankita lon ma Palata.
ma tomo lili ni lon ma Palata la jan ale li toki kepeken toki Sankita:
- ma tomo Matu (Mattur) pi ma Kanataka[6]
- ma tomo Sili (Jhiri) pi ma Lasa pi ma Mateja Pate[7]
- ma tomo Kanota (Ganoda) pi ma Pansuwata pi ma Lasasan[8]
- ma tomo Pawali (Bawali) pi ma Pakapa pi ma Uta Pate
- ma tomo Moka (Mohad) pi ma Nalasinpu pi ma Mateja Pate
toki Sonko
[o ante | o ante e toki ilo]ma pi kulupu jan Wa la jan mute li lon nasin sewi Puta, nimi mute pi nasin sewi Puta li tan toki Sankita, o lukin e ni:
- nimi 佛陀 (fótuó (majuna: bjut da), ni tu li tan nimi बुद्ध buddha jan sona ale)
- nimi 禅那 (chánnà (majuna: dzyen na), ni li tan nimi ध्यान dhyāna sona insa)
- nimi 菩提 (pútí (majuna: bu dej), ni li tan nimi बोधि bodhi (kili) sona ale)
- nimi 菩萨 (púsà (majuna: bu sat), ni li tan nimi बोधिसत्त्व bodhi-sattva jan sona ale)
- nimi 辟支佛 (bìzhīfó (majuna: bjiek tsye bjut), ni li tan nimi प्रत्येक बुद्ध pratyeka-buddha jan sama pi sona ale)
- nimi 阿罗汉 (āluóhàn (majuna: 'a la xanH), ni li tan nimi अर्हत् arhat jo kon suli)
- nimi 比丘 (bǐqiū (majuna: bjijX khjuw), ni li tan nimi भिक्षु bhikṣu jan pi nasin sewi)
- nimi 比丘尼 (bǐqiūní (majuna: bjijX khjuw nrij), ni li tan nimi भिक्षुणी bhikṣuṇī meli pi nasin sewi)
- nimi 优婆塞 (yōupósè (majuna: 'juw ba sok), ni li tan nimi उपासक upāsaka mije pali)
- nimi 优婆夷 (yōupóyí (majuna: 'juw ba yij), ni li tan nimi उपासिका upāsikā meli pali)
- nimi 涅槃 (nièpán (majuna: net ban), ni li tan nimi निर्वाण nirvāṇa selo pini)
- nimi 刹那 (chànà (majuna: tsrhaet na), ni li tan nimi क्षण kṣaṇa tenpo kipisi lili lili)
- nimi 波罗蜜 (bōluómì (majuna: pa la mjit), ni li tan nimi पारमिता pāramitā pona ale)
ni ale li ante kalama tan toki Sankita meso toki Sonko pi tenpo ni majuna pi tenpo Tan en tenpo Son.
o lukin kin
[o ante | o ante e toki ilo]tan sona
[o ante | o ante e toki ilo]- ↑ 《Das Buch der Schrift》,Carl Faulmann (1835-1894) li sitelen, Druck und Verlag der Kaiserlichen Hof-und Staatsdruckerei li sitelen e ona lon tenpo sike nanpa 1880.PDF.
- ↑ Masica,p,32
- ↑ Indo-European LinguistsISBN 978-3-11-017433-5
- ↑ A History of Sanskrit Literature ISBN 978-81-208-1100-3
- ↑ Pollock (2001:lipu kasi nanpa 393)
- ↑ This village speaks gods language - India - The Times of India
- ↑ Sanskrit boulevard: Hindustan Times
- ↑ Chitrapurmath.net