o tawa ijo lipu

toki Majoli

tan lipu lipu Wikipesija
toki Majoli
Māori, te reo Māori
kalama [ˈmaːɔɾi]
ma ma Nusilan
kulupu toki Osonesija
nanpa toki
ISO 639-3 mri
Glottolog maor1246

toki Majoli (toki Majoli la: Māori, te reo Māori) li toki lon ma Otejalowa. kulupu jan Majoli li toki e ona.

nimi Majoli li tan nimi Māori pi toki Majoli. toki Majoli la toki li kepeken nimi te reo Māori. nimi te reo li toki kepeken toki Majoli.

sitelen lili

[o ante | o ante e toki ilo]

toki Majoli li kepeken nasin sitelen Lasina li kepeken sitelen ni: a, ā, e, ē, i, ī, o, ō, u, ū, h, k, m, n, p, r, t, w, ng, wh.[1]

kalama open kalama pini
lili suli
kalama sitelen suli sitelen lili nimi kalama sitelen suli sitelen lili nimi kalama sitelen suli sitelen lili nimi[2]
/a/ A a a /aː/ Ā a ā /h/, [h, ɦ] H h ha, he, hi, ho, hu,

hā, hē, hī, hō, hū

/k/, [k, q] K k ka, ke, ki, ko, ku,

kā, kē, kī, kō, kū

/e/ E e e /eː/ Ē ē ē /m/ M m ma, me, mi, mo,

mu, mā, mē, mī, mō, mū

/n/ N n na, ne, ni, no, nu,

nā, nē, nī, nō, nū

/i/ I i i /iː/ Ī ī ī /p/ P p pa, pe, pi, po, pu,

pā, pē, pī, pō, pū

/ɾ/ R r ra, re, ri, ro, ru,

rā, rē, rī, rō, rū

/o/ O o o /oː/ Ō ō ō /t/, [t, t̪] T t ta, te, ti, to, tu, tā,

tē, tī, tō, tū

/w/ W w wa, we, wi, (wo),

(wu), wā, wē, wī, (wō), (wū)

/u/ U u u /uː/ Ū ū ū /ŋ/, [ŋ, ɴ], /k/ (toki Majoli anpa) Ng ng nga, nge, ngi.

ngo, ngu, ngā, ngē, ngī, ngō, ngū

/f/, [f, ɸ] Wh wh wha, whe, whi,

(who), (whu), whā, whē, whī, (whō), (whū)

nimi lon insa pi sitelen Palensisi li lon ala lon nimi tan toki Majoli.

toki Majoli anpa li jo e sitelen ni:

   sitelen Ḵ li lon tan ni: sitelen Ng li toki sama sitelen K. tenpo la sitelen Ḵ li kepeken tawa ni.

   sitelen L en sitelen G li lon. taso la mute la ona li sitelen ante ala.

   toki Majoli pi ma Pananuwi la sitelen mute li lon tawa kalama /ʔ/.

  1. Ray Harlow (en) li toki e ni lon Maori: A Linguistic Introduction tan Cambridge University Press lon tenpo 2007-04-12. mi lukin e ni lon tenpo 2026-01-26.
  2. Te-Arapu-Maori.pdf