nasin moku pi soweli ala

jan mute li lon nasin ni: ona li moku soweli ala. nasin ni suli tu li lon. nasin wan la jan li moku ala e sijelo soweli, taso ona li awen kepeken soweli tawa moku, li moku e ijo ante tan soweli. nasin pi kasi taso la jan li moku e ijo kasi taso, li moku ala e ijo ale ni: ona li tan soweli.
tenpo pini
[o ante | o ante e toki ilo]tenpo pini majuna
[o ante | o ante e toki ilo]tenpo pi jan Jesu la, tenpo sike 3300–1300 pini la, jan pi moku soweli ala li lon.
lon ma suli Asija
[o ante | o ante e toki ilo]lon ma Palata la, nasin sewi Sanatana li toki e nasin pi utala ala. lon nasin Sanatana la, moku soweli li pona ala tawa jan, tan ni: jan li moli e soweli la ni li pali utala, li kama e ni: sewi li pilin ike tawa jan. lipu lawa Manu li toki e ni: "moku sina li pona la, lawa sina en olin sina li pona". jan mute pi nasin sewi Jain en nasin sewi Puta li moku ala e soweli, tan ni: jan Sitata li toki e ni: "jan li wile kama sewi la jan o moli ala e soweli".[1]
lon ma suli Elopa
[o ante | o ante e toki ilo]ma Elena en ma Italija la, jan pi sona mute li moku ala e soweli tan ni: ona li pilin e ni: kon sewi pi jan moli li ken kama sin lon soweli sin. jan sona Pitakola en jan Seneka en jan Paton li pilin e ni.[2]
tenpo pini sin
[o ante | o ante e toki ilo]
tenpo sike #1847 la, jan li pali e kulupu pi moku kasi (toki Inli la: Vegetarian Society) lon ma Juke.
ona li toki e ni: "soweli en jan li sama, mi moli e soweli la ni li sama ni: mi moli e jan." kulupu ni li moku ala e soweli, taso, ona li ken moku e ijo tan soweli mani (sama ni: telo walo pi soweli mama, en sike pi waso mama, en ko jelo suwi pi pipi pimeja jelo...).
taso, kulupu pi moku kasi la kulupu lili li lon. ona li toki e ni: "moku pi pana soweli li ike tan ni: ona li ike mute tawa soweli mani. jan pi mama soweli li lawa e ona, li unpa ike e ona, li weka e pana ona tan ona, li pilin e ni: soweli li ilo mi. soweli li kama ken ala pali la, jan li moli e ona, li esun e sijelo ona. ni la, jan li moku e pana soweli la jan li pana e mani tawa esun pi moku soweli. esun pi ijo pana soweli en esun pi moli soweli li esun sama."[3]
tenpo sike 1944 la, kulupu pi moku kasi en kulupu lili sin li utala, li tu e kulupu. kulupu sin li kama kulupu pi moku kasi taso (toki Inli la: Vegan Society). jan pi kulupu sin li moku e kasi taso, li esun ala e len soweli e selo soweli, li jo ala e soweli tawa.[4]

nasin
[o ante | o ante e toki ilo]kulupu pi moku kasi en kulupu pi moku kasi taso li toki e ni: "soweli li mani ala, ona li ken pilin sama jan, li ken olin, li ken ike. o pana ala e ike tawa ona!" e ni "tenpo ni la, jan li ken mama e kasi moku ale, li ken moku e kasi taso. jan li jo e ilo sona wawa, li sona mute lon moku la, sina ken moku anu moku ala e ijo soweli."[5]
kulupu pi moku kasi taso la jan ni li lon: ona li utala toki, li wile pakala e esun pi soweli moku. kulupu ni li tawa lon tomo soweli, lon tomo moli, li sitelen tawa e soweli, e jan pali pi lawa soweli. sitelen tawa "Dominion" li suli mute, li kama e jan mute tawa kulupu Pekan.

tan ante
[o ante | o ante e toki ilo]nasin suli tu ala la, jan li ken moku soweli ala tan ni kin:
- nasin sewi jan li ken toki e ni: o moku ala e soweli!
- moku soweli li ike tawa sijelo jan. moku pi sijelo soweli loje li ken pana e ike suli tawa ona, li ken moli e jan.
- moku soweli li ike tawa ma wawa pi jan ale: tomo soweli en tomo pali pi sijelo soweli li pana e kon pimeja ike mute lon kon pi ma wawa. jan li kipisi li pakala e ma kasi suli mute tan ni: ona li pali e tomo soweli. moku soweli li jaki, li seli suli e ma ale. taso moku pi soweli ala li pana e seli lili, moku pi kasi taso li pana e seli lili lili.
- ↑ https://ausafsayeed.com/vegetarianism/
- ↑ https://cookingschoolguide.com/the-cultural-significance-of-vegetarianism-in-european-traditions/
- ↑ https://en.wikipedia.org/wiki/Vegetarian_Society
- ↑ https://en.wikipedia.org/wiki/The_Vegan_Society
- ↑ https://www.vegansociety.com/go-vegan/definition-veganism